Suomalaisten alueoopperoiden suurin haaste on rahoitus, ja monen alueoopperan tulevaisuus vaikuttaa epävarmalta merkittävien kulttuurileikkausten vuoksi. Tämä käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jossa on ensimmäistä kertaa koottu yhteen suomalaisten alueoopperoiden toimintamallit eli se, miten ne organisoivat, tuottavat, rahoittavat ja markkinoivat toimintaansa. Tutkimuksen toteutti Jyväskylän Oopperan tiedottaja Saila Aarnio.
Aarnio havaitsi, että alueoopperoiden toimintamallit perustuvat verkostomaiseen yhteistyöhön ja monimuotoiseen rahoitukseen. – Yhdistyspohjaiset alueoopperat tuottavat tyypillisesti oopperan kahden vuoden välein ja käyttävät paljon talkoolaisia. Ne alueoopperat, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä paikallisen orkesterin ja teatterin kanssa, voivat tehdä oopperatuotantoja nopeammalla syklillä, eivätkä juurikaan käytä tuotannoissaan vapaaehtoisia, hän kertoo.
Lisäksi tuloksista käy ilmi, että alueoopperoissa tehdään sekä oopperaklassikoita että suomalaisia kantaesityksiä, ja tuotantojen budjetit vaihtelevat suuresti. Alueoopperat kertoivat pitävänsä myös alueoopperoiden välistä yhteistyötä tärkeänä ja sen tiivistämistä tarpeellisena.
Klassisen musiikin asiantuntija, tv- ja radiotuottaja Aarno Cronvall pitää tutkimusta merkittävänä. Se antaa hänen mukaansa paljon tietoa siitä, mitä maassamme tehdään oopperataiteen alalla. – Liian usein puhumme Suomen oopperaelämästä unohtaen sen, mitä alueoopperoiden näyttämöillä tuotetaan suurella sydämellä ja vahvalla sitoutumisella. Alueoopperat avaavat taiteilijoille uusia mahdollisuuksia ja sieltä tullaan usein suuremmille näyttämöille. Samalla annetaan myös yleisölle mahdollisuus kokea tätä hienoa taidemuotoa eri kaupungeissa, toteaa Cronvall.
Selvityksessä on kuvattu kuuden alueoopperan toimintamallin lisäksi niiden ajatukset toimintansa kehittämisestä, tulevat oopperaproduktiot ja tulevaisuuden visiot. Tutkimukseen osallistuivat Turun seudulla oopperatoimintaa järjestävä oopperaseurue Saaristo-oopperayhdistys, Vaasan kaupunginteatteri, jossa ooppera on yksi tuotannoista, Kokkolassa oopperoita tuottava Keski-Pohjanmaan kamarioopperayhdistys, Joensuun oopperayhdistys, Tampereen Ooppera ja Jyväskylän Ooppera.
Saila Aarnio toteutti kartoituksen Suomen Kulttuurirahaston apurahan turvin.
Kuva: Gary Littler